Yhteystiedot

Mauno Saari
Vanha Hangontie 10
10620 Tammisaari



mauno.saari@gmail.com

Uusimmat kommentit

Hirviö ja lintukotoaulis saarijärvi  16.5.2019 13:00
Kysymyksiä Suomen vapaalle medialleOuto olento  1.4.2019 14:29
Kysymyksiä Suomen vapaalle medialleSenja Pekkola  16.3.2019 15:33
Kysymyksiä Suomen vapaalle medialleristo.myyry  14.3.2019 12:52

Uusimmat kirjoitukset

Kettu ja haukka

Lauantai 23.5.2020 - Mauno Saari

Tasavallalla on hyvin suosittu presidentti. Häntä ei juuri arvostella. Se johtuu suuresti siitä, että pääosa mediasta on hänen kanssaan samaa mieltä ainakin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Lehdet julkaisevat tuon tuosta myös mukavia, hellyttäviä, vakuuttavia ja hauskoja juttuja presidentistä, hänen runoilijavaimostaan, koirastaan ja kivoista arkipäivän sattumuksista.

Niinistö on median käytettävissä tiheästi ja sopivasti. Voin vain ihailla tapaa, jolla hänen brändiään on rakennettu täydellisyyttä hipovaksi.

No, kyllä Niinistöä myös kritisoidaan, mutta enimmäkseen vain somen kuplissa tai blogeissa. Suosion perusteella presidenttiä voisi sanoa yksinvaltiaaksi. Sellainen hän ei tietenkään ole. Perustuslaissa ei presidentin valtaoikeuksia määritetä suosiosta riippuvaisiksi.

***

Olen tavannut Sauli Niinistön vain kerran. Tein kirjaa pankkikriisistä ja Christopher Wegeliuksesta. Pyysin Niinistön haastattelua tapaus Juhantalosta. Niinistö suostui, mutta halusi, että haastattelu tehdään kotonani eikä hänen virkapaikallaan. Keskustelumme oli valaiseva. Niinistö jopa piirsi paperille kaavion Juhantalon lahjontajutun rakenteesta. En saanut pitää paperiarkkia. Ehdin jo kiinnittää sen korkkitauluuni työhuoneeni seinälle, mutta Niinistö halusi sen itselleen ja pisti taskuunsa.

Kettu, joka hoitaa turkkiaan huolella eikä jätä käpälänjälkiään mihinkään epäilyttävään.

Tällä varovaisuudella ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, ettei presidentti Niinistö allekirjoittanut Suomen ja Naton välistä isäntämaasopimusta vaan kynän varressa oli puolustusvoimain komentaja.

Kenraali Jarmo Lindberg ei kirjoittanut nimeään puolustusvoimain vaan "Suomen tasavallan hallituksen puolesta". Tuo tarkoitti kokoomusjohtoista Alexander Stubbin hallitusta. Sieltä valtuutus oli tullut.

TP-UTVA eli ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päätti sopimuksen allekirjoittamisesta kokouksessaan 22.8.2014. Valtioneuvoston viestintäosasto laati asiasta tiedotteen viisi päivää myöhemmin, eli 27.8.2014.

Ketun vai kenen varovaisuutta ja huolellista ajattelua oli se, että päätös tehtiin, kun eduskunta oli lomalla ja median toimitukset mätäkuun laiskoissa tunnelmissa?

***

Kun päätös tehtiin Suomen tasavallan hallituksen puolesta, minua maallikkona jäi vaivaamaan kysymys, olivatko Stubbin hallituksen kaikki ministerit valtuuttamassa. Tiesivätkö Antti Rinne, Sirpa Paatero, Pekka Haavisto, Lenita Toivakka, Anna-Maja Henriksson, Päivi Räsänen, Krista Kiuru, Petteri Orpo, Paula Risikko, Jan Vapaavuori, Lauri Ihalainen, Laura Räty, Krista Huovinen, Ville Niinistö, Sanni Grahn-Laasonen ja Pia-Liisa Viitanen valtuuttavansa kenraali Lindbergin tähän historialliseen allekirjoitukseen?

Pääministeri Alexander Stubb, ulkoministeri Erkki Erkki Tuomioja ja puolustusministeri Carl Haglund varmasti tiesivät, sillä he kuuluivat TP-UTVA:aan.

Sopimus allekirjoitettiin yhtä tahtia Ruotsin kanssa. Ruotsi vei tämän "yhteisymmärryspöytäkirjan" parlamenttinsa käsiteltäväksi. Sopimus tuli hyväksytyksi, mutta Suomen sopimuksesta poiketen mm. sillä varauksella, ettei Ruotsiin tuotaisi ydinaseita.

Suomen eduskunnan jäsenet loikoilivat lomalla – autuaan ulkona koko asiasta. Sekö oli tarkoitus?

***

Kun sanomalehti Keskisuomalainen paljasti kevätalvella 2014 isäntämaasopimuksen sisällön, aiheesta nousi pieni keskustelu eduskunnassa. Kävi ilmi, että eduskunta oli tietämätön koko prosessista, siitäkin että hieronnassa paraikaa oleva sopimus olisi vain luonnollinen jatko jo vuodesta 2001 alkaneelle työlle Naton ja Suomen lähentämiseksi.

Neljä kuukautta ennen UTVA:n kokousta ja siis päätöstä sopimuksesta ulkoministeri Tuomioja tyynnytteli kertomalla, ettei asialla ole mitään kiirettä puhumattakaan siitä, että eduskunta pidettäisiin pimennossa. Onhan "tästä eduskuntaa informoitu, siis jo vuoden 2002 selonteosta lähtien".

"Ei meillä (hallituksella, M.S. huom.) ole minkäänlaista tarkoitusta eikä kenelläkään pienintäkään halua, että tässä toimittaisiin tavalla, jossa pimitettäisiin mitään tietoa täysin avoimesta asiasta."

"Siitä riippumatta, mikä sen päätöksenteon muoto on, on täysin selvää, että tällaisissa kysymyksissä kaikki ne asiakirjat tullaan toimittamaan ja kaikki keskustelut ja poliittinen kanta tullaan varmistamaan ja ankkuroimaan eduskunnan ja sen valiokuntien kautta."

Keskustelussa kävi ilmi, ettei eduskunta, eipä edes ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen, ollut edes hajulla asiasta. Ei varsinkaan siitä, että isäntämaasopimukseen johtava looginen kehitys olisi ollut luettavissa turvallisuuspoliittista selonteoista.

Aika pian tuon melko vähäpätöiseksi jääneen keskustelun jälkeen kansanedustajat lähtivät lomilleen, Katainen poistui kesken hallituskauden Brysseliin Stubbin tullessa hänen tilalleen, ja TP-UTVA kokoontui päättämään.

***

Alexander Stubb on tunnettu Nato-haukka. Tunnettua on myös, ettei presidentti erityisesti pidä hänestä tai hänen natouskovaisuudestaan – tai siitä, että Stubb on avoimesti markkinoinut sotilasliiton jäsenyyttä. Mutta silti luonnehdin Niinistöä paitsi ketuksi myös haukaksi. Hänen johdollaan Natolle on auottu ikkunoita ja ovia Suomeen, vähä vähältä, "pikkuhiljaa" (lainatakseni taas puolustusministeri Haglundin osuvaa ilmaisua).

Kenraalit prosessin sisällä ja poliittisen toiminnan taustalla ovat toimineet taitavasti ja katsomustensa mukaisesti. Eduskunta on ollut juuri sopivan veltto lauma seuraaviin vaaleihin tähtääviä kepeitä tyyppejä ohitettaviksi ja sumutettaviksi. Kettu on voinut kuunnella kanatarhan kotkotusta tyytyväisenä.

Kun kokoomusta pidettiin Urho Kekkosen toimesta "yleisistä syistä" valtapiirin ulkopuolella, se on sisäpiiriin päästyään todistanut Kekkosen olleen oikeassa. Yleiset syyt olivat ulkopoliittisia. Kekkonen halusi myöhävuosiinsa saakka pitää tiukasti kiinni Suomen puolueettomuudesta ja pyrkimyksestä pysytellä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Lyhyessä ajassa nuo periaatteet on heivattu roskiin, ja enemmänkin: Kekkosen perinnöstä ja periaatteista on tullut vitsien aiheita.

Niinistö kuvaa itseään "maanpuolustushenkiseksi reservin upseeriksi" kirjassaan Viiden vuoden yksinäisyys. Se on hyvä ja tarkka kuvaus, joka auttaa ymmärtämään hänen sanojansa ja toimiaan Suomen johdattamisessa länteen, Naton ja USA:n tanssikaveriksi.

***

Monia vuosia sitten selvisi, että valtaosa suurimpien sanomalehtien päätoimittajista on sitä mieltä, että Suomen pitäisi pyrkiä sotilasliitto Naton jäseneksi. Se tarkoittaa, että suurimpien lehtien omistajat ovat Nato-jäsenyyden kannalla, sillä omistajat valitsevat päätoimittajansa.

Tämä median yksituumaisuus ja presidentin rauhaisa olo sen suojissa merkitsee sitä, että letkajenkka USA:n ja Naton kanssa jatkuu ja tahti kiihtyy. Juuri kuulimme maanpuolustushenkisen reservin upseerin kertovan, että amerikkalaisjoukot tulevat taas Suomeen suuriin harjoituksiin. Ja että "meidän kannaltamme on tietysti tärkeää, että me kykenemme harjoittamaan moderneja sotataitoja".

Onneksi presidentti lisäsi: "...samalla titenkin toivoen, ettei niitä koskaan tarvittaisi käytännössä". 

Niin hullu ei kai kukaan ole, että sotaa toivoisi. Silloin tällöin se tuppaa tulemaan toivomattakin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sauli Niinistö, ulkopolitiikka, isäntämaasopimus, presidentin suosio, media

Isäntämaasopimus suomeksi

Maanantai 4.5.2020 - Mauno Saari

Tässä Suomen ja Naton välinen isäntämaasopimus suomeksi. Sen alapuolella on blogini, jossa on oma näkemykseni siitä, miten ja miksi sopimus on tehty. Teksti vaatii lukijaltaan tarkkuutta ja parempaa huomiokykyä kuin eduskunnalla on ollut, kun sen ohi on saatu uitetuksi tämä puolustusvoimain komentajan allekirjoittama asiakirja.

                                                            ***

ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL7M1066-8
Poliittinen osasto
POL-10 06.03.2015
EDUSKUNTA
Ulkoasiainvaliokunta

Viite : UTP 9/2008 jatkokirjelmä 8 UM 9.3.2015
Asia

Naton kanssa tehdyn isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan epävirallinen suomennos
Valiokunnalle lähetetään ohessa perustuslain 97§:n nojalla Naton kanssa tehdyn isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan epävirallinen suomennos.
Yksikön päällikkö Mikko Kinnunen

Liitteet - Naton kanssa tehdyn isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan epävirallinen suomennos
Postiosoite Laivastokatu 22 Vaihde Telefax
PL 176 +358-(0)295-350 000 +358-(0)9-629 840
00023 VALTIONEUVOSTO

Erillinen sivu elektronisen version käsittelyyn:
Poliittinen osasto
Asiasanat EDUSKUNNAN INFORMOINTI, NATO
Hoitaa POL-10
Hoitaa UE Koordinoi NAE

Tiedoksi ASA-01; ASA-02; ASA-20; AVS-KEO; AVS-PAL; AVS-POL; EKMI-00; EUR-02; EUR-20; EUR30; KEMI-00; OIK-20; PLM/PO; PLM/RO; POL-01; POL-02; POL-20; POL-30; STU-00; UMI-00; VIE-02; VIE-40; VNEUS; VSI-00

AST; BER; BUD; GEN; HAA; ITÄ-22; KIO; LON; MAD; MOS; NDE; OSL; OTT; PAR; TAL; TUK; VAR; WAS; WIE
EUAVS; PE/ASEVALVONTA; PE/YHTEYSUPSEERI; PLM/MTS; PUVS; SM; TPK
POL-10 Liisa Folkersma
Laatija jakanut


Lomakepohja: Kirje
Ulkoasiainministeriössä laadittu epävirallinen suomennos


YHTEISYMMÄRRYSPÖYTÄKIRJA
SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN
JA
POHJOIS-ATLANTIN LIITON
TRANSFORMAATIOESIKUNNAN KOMENTAJAN JOHTOESIKUNNAN SEKÄ
POHJOIS-ATLANTIN LIITON OPERAATIOESIKUNNAN
VÄLILLÄ
ISÄNTÄMAATUEN ANTAMISESTA NATON OPERAATIOIDEN / HARJOITUSTEN / VASTAAVAN SOTILAALLISEN TOIMINNAN TOTEUTTAMISTA VARTEN

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO
1 kohta MÄÄRITELMÄT
2 kohta TARKOITUS
3 kohta SOVELTAMISALA JA YLEISET JÄRJESTELYT
4 kohta VIITEASIAKIRJAT
5 kohta VASTUUT
6 kohta RAHOITUSMÄÄRÄYKSET
7 kohta OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT
8 kohta JOUKKOJEN SUOJAUS
9 kohta TURVALLISUUS JA TIETOJEN ILMAISEMINEN
VOIMAANTULO, VOIMASSAOLO JA VOIMASSAOLON PÄÄTTYMI-
10 kohta
NEN
11 kohta MUUTTAMINEN JA TULKINTA
12 kohta SUHDE KANSALLISEEN JA KANSAINVÄLISEEN OIKEUTEEN
ALLEKIRJOITUKSET LIITE

JOHDANTO

Suomen tasavallan hallitus, jota edustaa puolustusministeriö, ja Pohjois-Atlantin liiton transformaatioesikunnan komentajan (SACT) johtoesikunta (HQ SACT) sekä Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunta (SHAPE), jäljempänä "osallistujat", jotka
ottavat huomioon 4 päivänä huhtikuuta 1949 tehdyn Pohjois-Atlantin sopimuksen määräykset ja erityisesti sen 3 artiklan,
ottavat huomioon 10 päivänä tammikuuta 1994 tehdyn rauhankumppanuuteen tähtäävän kehysasiakirjan (kehysasiakirja), jonka Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen osallistuneet valtion- ja hallitusten päämiehet ovat antaneet,
ottavat huomioon Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta 19 päivänä kesäkuuta 1951 tehdyn sopimuksen (Nato Sofa), Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta 28 päivänä elokuuta 1952 tehdyn pöytäkirjan (Pariisin pöytäkirja), Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta 19 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn sopimuksen (PfP Sofa), Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen 19 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn lisäpöytäkirjan (PfP Sofan lisäpöytäkirja), Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen 19 päivänä joulukuuta 1997 tehdyn toisen lisäpöytäkirjan (PfP Sofan toinen lisäpöytäkirja),
ottavat huomioon 22 päivänä syyskuuta 1994 tehdyn tietoturvallisuussopimuksen Suomen ja PohjoisAtlantin liiton välillä ja 3 päivänä heinäkuuta 2012 tehdyn hallinnollisen järjestelyn Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi,
ottavat huomioon periaatteen, jonka mukaan Naton joukkoja ja Naton johtamia liittoutuman joukkoja voidaan sijoittaa Suomen tasavallan alueelle tai sen kautta rauhan, kriisien, poikkeusolojen ja konfliktien aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi,
ottavat huomioon periaatteen, jonka mukaan varaudutaan harjoitusten ja operaatioiden toteuttamiseen yhdessä Naton joukkojen, rauhankumppanuusjoukkojen ja muiden Naton johtamien joukkojen kanssa,
ja ottavat huomioon Suomen tasavallan, jäljempänä "isäntämaan", tarpeet sekä Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunnan (ACO) ja Pohjois-Atlantin liiton transformaatioesikunnan (ACT), jäljempänä "strategiset esikunnat", tarpeet,
OVAT SAAVUTTANEET SEURAAVAN YHTEISYMMÄRRYKSEN:

1 kohta
Määritelmät
Tässä pöytäkirjassa ja sen täytäntöönpanoasiakirjoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1 Joukot. Kaikki Naton johtamien joukkojen komponentit, mukaan lukien kaikki henkilöt, eläimet,materiaalit ja tarvikkeet, sekä tällaisten joukkojen mahdollinen siviilihenkilöstö Nato Sofassa, Pariisin pöytäkirjassa, rauhankumppanuusvaltioissa tai muissa Naton johdolla osallistuvissa valtioissa määritellyllä tavalla. Ilmaus sisältää myös kaikki vesialukset, ilma-alukset, ajoneuvot, varastot, kaluston ja ammukset sekä ilma-, maa- ja merikuljetusresurssit tukipalveluineen, mukaan lukien joukkoja sijoittavat tai tukevat sopimustoimittajat.
(Naton) sopimustoimittajat. Muut kuin suomalaiset yritykset, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomen alueella, jotka ovat Naton, Naton jäsenvaltioiden ja Naton johtamiin operaatioihin osallistuvien muiden valtioiden kuin Naton jäsenvaltioiden palveluksessa ja jotka toimittavat jonkinlaisia tavaroita ja/tai palveluja Natolle Suomen alueella operaatioiden, harjoitusten, kokeilujen tai vastaavan Naton johtaman sotilaallisen toiminnan yhteydessä. Ilmaus sisältää operaation yhteydessä toimivat sopimustoimittajien työntekijät sekä alihankkijat ja näiden työntekijät, mutta se ei sisällä paikallisia sopimustoimittajia ja näiden työntekijöitä eikä alihankkijoita ja näiden työntekijöitä.

1.2 Naton sotilaallinen toiminta. Sotilaallinen toiminta, mukaan lukien harjoitukset, koulutus, operaatioihin liittyvä koe- ja kokeilutoiminta ja vastaava toiminta, tai joukkojen suorittama strateginen, taktinen tai palveluun tai koulutukseen liittyvä tai hallinnollinen sotilaallinen tehtävä; taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset.

1.3 Naton komentaja. Naton komentorakenteesen kuuluva sotilaskomentaja.

1.4 Naton organisaatiot. Naton johtamat esikunnat ja joukot.

1.5 Kansainvälinen sotilasesikunta. Kansainvälinen sotilasesikunta, joka kuuluu Naton integroituunkomentorakenteeseen tai jolle Pohjois-Atlantin neuvoston puolustussuunnittelukomitea on antanut tällaisen aseman. Ilmaus käsittää toiminnat, jotka voivat olla esikunnan tilapäisiä osastoja tai yksiköitä.

1.6 Kansallinen esikunta. Naton johtama kansallisten joukkojen esikunta.

1.7 Monikansallinen esikunta. Naton johtama, osallistuvien valtioiden sopimuksella perustettu esikunta, jossa on henkilöstöä useammasta kuin yhdestä valtiosta.

1.8 Lähettävät valtiot. Ne valtiot ja kansainväliset sotilasesikunnat tai näiden osat, jotka sijoittavatjoukkoja isäntämaan alueelle Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi.

1.9 Isäntämaa. Suomen tasavalta.

1.10 Strategiset komentajat tai esikunnat. Pohjois-Atlantin liiton Euroopan-joukkojen komentaja (SACEUR) eli Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunnan (ACO) komentaja sekä Pohjois-Atlantin liiton transformaatioesikunnan (ACT) komentaja (SACT).

1.11 Isäntämaatuki. Siviiliapu ja sotilaallinen apu, jota isäntämaa antaa rauhan, poikkeusolojen, kriisien ja konfliktien aikana Pohjois-Atlantin liiton joukoille ja organisaatioille, jotka sijaitsevat tai toimivat isäntämaan alueella, aluevesillä tai ilmatilassa tai kulkevat näiden kautta.

1.12 Joukkojen suojaus. Kaikki toimet ja keinot, joiden avulla minimoidaan henkilöiden, toimitilojen,kaluston ja toimintojen alttius kaikille uhille kaikissa tilanteissa, jotta joukon toimintavapaus ja toiminnallinen tehokkuus säilyisivät.

1.13 Kulut. Kansallisten, monikansallisten tai kansainvälisten esikuntien, joukkojen tai Naton organisaatioiden perustamiseen, tukemiseen ja ylläpitoon liittyvät kulut. Tässä pöytäkirjassa ja sen täytäntöönpanoasiakirjoissa:
a. Naton yhteiset kulut. Kulut, joista liitto vastaa yhteisesti etukäteen sovitun mukaisesti.
b. Jaettavat kulut. Kulut, joista useampi kuin yksi valtio vastaa etukäteen sovitun vastuunjaon mukai-sesti. Jaettavia kuluja koskevat järjestelyt perustuvat tavallisesti kaavaan, josta määrätään yksityiskohtaisesti asianomaisessa teknisessä järjestelyssä ja/tai yhteisissä täytäntöönpanojärjestelyissä.
c. Välittömät kansalliset kulut. Kulut, joista yksittäisen lähettävän valtion katsotaan vastaavan.

1.14 Naton yhteinen rahoitus. Naton jäsenvaltioiden antamat varat, jotka ovat käytettävissä sen jälkeen, kun ne on hyväksytty Naton talousarviossa käytettäviksi siinä määritellyssä Naton sotilaallisessa toiminnassa aiheutuviin yhteisiin kuluihin.

1.15 Liittymisilmoitus. Asiakirja, jolla ilmaistaan lähettävän valtion aikomus osallistua tämän pöytäkirjan määräysten mukaisiin isäntämaatuen järjestelyihin tiettyä Naton johtamaa sotilaallista toimintaa varten.

1.16 Aiejulistus. Asiakirja, jolla ilmaistaan lähettävän valtion aikomus osallistua tämän pöytäkirjanmääräysten mukaisiin isäntämaatuen järjestelyihin tietyin täsmällisin varaumin. Isäntämaa vahvistaa, ovatko varaumat hyväksyttävissä isäntämaatuen antamisen kannalta.

1.17 Tekninen järjestely. Kahdenvälinen järjestely tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi tiettyäNaton johtamaa sotilaallista toimintaa varten. Teknisessä järjestelyssä määritellään Naton komentajalle ja lähettäville valtioille yksityiskohtaisesti ne vastuut ja menettelyt, joiden mukaisesti isäntämaa antaa isäntämaatukea.

1.18 Yhteinen täytäntöönpanojärjestely. Tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi tehtävä kahdenvälinen järjestely, jolla pöytäkirjan allekirjoittajat sitoutuvat keskinäisesti isäntämaatuen antamiseen ja vastaanottamiseen. Yhteinen täytäntöönpanojärjestely sisältää yksityiskohtaiset tiedot tarvittavasta ja annettavasta tuesta, paikkakohtaisista toteuttamismenettelyistä sekä hyvitys- tai maksuehdoista.

1.19 Yhteinen isäntämaatuen ohjauskomitea. Tilapäinen komitea, jonka puheenjohtajina toimivat yhdessä isäntämaan edustaja ja Naton komentaja. Komitea, joka koostuu kaikkien lähettävien valtioiden valtuutetuista edustajista sekä isäntämaan edustajasta ja yhdestä tai useammasta Naton komentajasta, kokoontuu sovittamaan yhteen tarvittavia isäntämaatukea täydentäviä järjestelyjä, kuten teknistä järjestelyä ja yhteisiä täytäntöönpanojärjestelyjä, tapauksen mukaan.

1.20 Tukikohdat. Isäntämaassa olevat alueet, joita käytetään joukon operatiiviseen ja/tai logistiseentukemiseen Naton johtamaa sotilaallista toimintaa varten. Tukikohdat ovat strategisen esikunnan osastoja, joita Naton komentaja johtaa.

1.21 Osallistujat ovat tietoisia siitä, että jollei jonkin ilmauksen merkitystä määritellä erikseen tässäpöytäkirjassa, Naton osalta sovelletaan Naton termi- ja määritelmäluetteloa (asiakirja AAP-6 – NATO Glossary of Terms and Definitions).

2 kohta

TARKOITUS

2.1 Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet ja menettelyt tukikohtien perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi isäntämaassa oleville tai isäntämaan tukemille Naton joukoille Naton sotilaallisen toiminnan aikana.

2.2 Tämä pöytäkirja ja sen täytäntöönpanoasiakirjat on tarkoitettu perustaksi isäntämaan asianomaisenviranomaisen ja Naton komentajien suunnittelulle, jossa varaudutaan isäntämaatuen järjestelyihin Naton sotilaallisen toiminnan eri muotoja varten. Nämä toiminnot sisältävät sekä sellaiset operaatiot, joita varten joukot on jo määritetty, että sellaiset operaatiot, joita varten joukot on vielä määritettävä.

3 kohta

SOVELTAMISALA JA YLEISET JÄRJESTELYT

3.1 Kaikkeen Naton johtamaan sotilaalliseen toimintaan sovelletaan Nato Sofan tai PfP Sofan, Pariisinpöytäkirjan ja toisen lisäpöytäkirjan sekä mahdollisten muiden johtoesikunnan ja isäntämaan välillä voimassa olevien asianomaisten sopimusten määräyksiä.

3.2 Isäntämaa hyväksyy, että tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon nojalla perustettavat tukikohdat ovatperustavan johtoesikunnan osastoja ja sen alaista toimintaa. Perustettavat tukikohdat määritetään täytäntöönpanoasiakirjoissa. Johtojärjestelyistä määrärään sovellettavissa operaatiosuunnitelmissa.

3.3 Tämän pöytäkirjan on tarkoitus olla Naton doktriinin ja toimintaperiaatteiden mukainen, ja se toimii isäntämaatuen kehysjärjestelynä ja -rakenteena.

3.4 Isäntämaa antaa tukea Naton johtamaa sotilaallista toimintaa varten sijoitetuille joukoille kaikkienmahdollisuuksiensa mukaan, tuen saatavuuden mukaan ja kulloistenkin olosuhteiden asettamissa käytännön rajoissa. Tuen yksityiskohtia käsitellään täytäntöönpanoasiakirjoissa.

3.5 Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan rauhan, poikkeusolojen, kriisien ja konfliktien aikanatai kansainvälisen jännitystilan aikana siten kuin isäntämaan ja Naton asianomaiset viranomaiset yhdessä päättävät.

3.6 Samalla, kun lähettäviä valtioita kannustetaan osallistumaan Naton sotilaalliseen toimintaan ja hyväksymään tämä pöytäkirja määräyksineen kehysasiakirjana, jonka mukaisesti isäntämaa antaa isäntämaatukea, isäntämaa voi tapauskohtaisesti ottaa huomioon yksittäisten valtioiden kanssa tehdyt erilliset kahdenväliset sopimukset.

3.7 Isäntämaa ja strategiset esikunnat voivat nimetä edustajia neuvottelemaan tätä pöytäkirjaa tukevista ja täydentävistä täytäntöönpanoasiakirjoista.

3.8 Tämän pöytäkirjan mukaisesti tuettava Naton sotilaallinen toiminta voi edellyttää tuekseen kiinteäsiipisillä ilma-aluksilla ja helikoptereilla suoritettavia monikansallisia ilmaoperaatioita sekä satamissa kauppalaivaston ja puolustusvoimien tukialuksilla suoritettavia operaatioita. Isäntämaa hyväksyy sen, että tällaiset ilma-alukset, helikopterit, vesialukset ja niiden miehistö liikkuvat isäntämaan alueilla ja niiden kautta yleisluvalla Naton sotilaallisen toiminnan ajan. Isäntämaa hallinnoi/valvoo tätä yleislupaa kaikilta osin.

4 kohta

VIITEASIAKIRJAT
Tähän pöytäkirjaan mahdollisesti sovellettavat viiteasiakirjat luetellaan liitteessä A.

5 kohta

VASTUUT

Tällä pöytäkirjalla määrätään seuraavasta:

5.1 Isäntämaa

a. Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoasiakirjoja laadittaessa ja muutettaessa sekä näiden asiakirjojenvalmistumisen jälkeen isäntämaa ilmoittaa hyvissä ajoin asianomaiselle Naton komentajalle isäntämaatuen voimavarojen saatavuudesta tai puutteista. Isäntämaa ottaa huomioon, että Naton suunnittelijat tukeutuvat tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoasiakirjoihin ja tarvitsevat hyvissä ajoin ilmoituksen suunnitelluista kansallisen järjestelmän ja voimavarojen muutoksista.
b. Tuen antamiseksi isäntämaa toteuttaa tarvittavat järjestelyt tuen lähteiden kanssa, mukaan lukiensiviililähteet ja kaupalliset lähteet. Kaupallisista lähteistä tukea hankitaan tarjouskilpailun avulla, siltä ehdot täyttävältä tarjoajalta, joka tarjoaa kustannustehokkainta hintaa.
c. Isäntämaa pitää tarvittavia hallintoa ja rahoitusta koskevia tiedostoja, joiden perusteella määritetäänisäntämaalle maksettava korvaus sen isäntämaatukena joukoille antamista voimavaroista. Naton käyttöön osoittamilla määrärahoilla rahoitettavia toimia koskevat tiedot ja tiedostot annetaan sen käyttöön sisäisiä tarkastuksia varten.
d. Isäntämaan toimittamien tavaroiden ja palvelujen taso vastaa täytäntöönpanoasiakirjoissa olevia tie-toja.
e. Isäntämaalla säilyy määräysvalta isäntämaatuen voimavaroihinsa nähden, jollei tätä määräysvaltaaerikseen siirretä.
f. Isäntämaa toimittaa ennen Naton sotilaallista toimintaa siihen liittyvän tai sitä varten määritetynisäntämaatuen hinnaston.
g. Isäntämaa pyytää lähettäviä valtioita hyväksymään tämän pöytäkirjan määräykset joko liittymisil-moituksella tai aiejulistuksella.
h. Isäntämaa (joka sovittaa toimintansa yhteen Naton komentajan kanssa) antaa joukoille isäntämaanpuolustusvoimien henkilöstön/palvelujen antamaa terveydenhuolto- ja hammashoitotukea samoin ehdoin kuin isäntämaan puolustusvoimille.
i. Isäntämaa vastaa menettelyistä, joita noudatetaan isäntämaan ja lähettävän valtion välisissä tervey-denhuollon toiminnoissa, mukaan lukien terveydenhuollon yhteyspisteet.
j. Täytäntöönpanoasiakirjoja laadittaessa isäntämaa toimittaa Naton komentajalle englanninkieliset jäl-jennökset sellaisista terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja maataloussäännöksistä ja -määräyksistä, joita mahdollisesti sovelletaan Naton sotilaalliseen toimintaan, sekä säännöksistä ja määräyksistä, jotka koskevat vaarallisten aineiden varastointia, siirtämistä tai hävittämistä.
k. Isäntämaa hyväksyy tullia varten riittäviksi asiakirjoiksi jäljennökset lähettävien valtioiden lastiluet-teloista, jotka koskevat sotilaskäyttöön ja henkilökohtaiseen käyttöön Nato Sofan mukaisesti toimitettuja varusteita ja tarvikkeita.

5.2 Naton komentaja

a. Naton komentaja varmistaa mahdollisimman täydessä laajuudessa, että täytäntöönpanoasiakirjoissaeritellään tarvittavan tuen tyyppi, määrä ja laatu. Operaation ja joukon rakennetta ei voida eritellä ennen kuin niistä on määrätty operaatiosuunnitelmassa, operaatiokäskyssä tai harjoituksen operaatiokäskyssä. Naton komentaja antaa isäntämaatuen suunnittelua varten tarvittavat lisätiedot mahdollisimman pian.
b. Naton komentaja ilmoittaa isäntämaalle hyvissä ajoin mahdollisista olosuhteiden muutoksista ja eh-dottaa täytäntöönpanoasiakirjojen muuttamista tarpeen mukaan.
c. Naton komentaja päättää, onko yhteistä rahoitusta käytettävissä, ja mihin tarpeisiin sitä voidaankäyttää.
d. Naton komentaja määrittelee ja priorisoi tarvittavan isäntämaatuen sekä hyväksyy hinnat yhteisiäkuluja varten.
e. Naton komentaja varmistaa isäntämaalle rahallisen hyvityksen sovitusta isäntämaatuesta, jos hyvityskuuluu maksettavaksi yhteisestä rahoituksesta. Kaikissa muissa tapauksissa Naton komentaja auttaa mahdollisuuksien mukaan ratkaisemaan isäntämaan ja lähettävien valtioiden väliset rahoitusvelvoitteita koskevat kysymykset.
f. Jos lähettävien valtioiden vaatimukset ovat ristiriidassa voimavarojen jakoa koskevien Naton ko-mentajan prioriteettien kanssa, asianomainen Naton komentaja ratkaisee ristiriidan kyseisten lähettävien valtioiden kanssa.
g. Naton komentaja määrittää isäntämaahan perustettavien tukikohtien toiminnan henkilöstö- ja muuttarpeet.
h. Naton komentaja helpottaa isäntämaatukeen liittyvien vaatimusten ja kulujen yhdenmukaistamistaneuvottelujen aikana ja/tai yhteisessä isäntämaatuen ohjauskomiteassa.

5.3 Lähettävät valtiot

a. Lähettävät valtiot voivat päättää osallistumisestaan isäntämaatuen järjestelmään ja menettelyihinhyväksymällä tämän pöytäkirjan määräykset liittymisilmoituksella tai antamalla aiejulistuksen tiettyä Naton sotilaallista toimintaa varten.
b. Lähettävät valtiot määrittävät isäntämaatukea koskevat vaatimukset isäntämaalle ja vastaavalle Na-ton komentajalle.
c. Välittömiä kansallisia kuluja koskevien vaatimusten osalta lähettävät valtiot osallistuvat tavallisestiisäntämaatukea koskeviin neuvotteluihin yhteisessä isäntämaatuen ohjauskomiteassa, tai jollei tällaista komiteaa perusteta, lähettävät valtiot neuvottelevat suoraan isäntämaan kanssa. Lähettävät valtiot maksavat tai hyvittävät isäntämaatuen suoraan isäntämaalle ainoastaan sotilaslähteistä suoritettujen palvelujen osalta, jollei muiden maksumenettelyjen käytöstä ole sovittu. Isäntämaan ja lähettävien valtioiden tekemien sopimusjärjestelyjen perusteella lähettävät valtiot maksavat suoraan kaupallisista tai siviilivoimavaroista annettavasta tuesta.
d. Lähettävät valtiot toimittavat hyväksyttyä henkilöstöä osallistumaan isäntämaatukea koskeviin kes-kusteluihin yhteisessä isäntämaatuen ohjauskomiteassa, jos tällainen komitea perustetaan.
e. Lähettävät valtiot ilmoittavat isäntämaatukea koskevien vaatimusten muutoksista isäntämaalle jaasianomaiselle Naton komentajalle sitä mukaa kuin muutoksia tapahtuu sekä toimittavat komentajalle muutetut isäntämaatukea koskevat vaatimukset ja/tai tilanneraportit.
f. Lähettävät valtiot vastaavat kuluista, jotka aiheutuvat isäntämaan mahdollisesti järjestämistä puolus-tusvoimien ulkopuolisista terveydenhuolto- tai hammashoitopalveluista.
g. Lähettävien valtioiden on noudatettava tukikohtiin sovellettavia terveyttä, turvallisuutta, ympäristöäja maataloutta koskevia isäntämaan säännöksiä ja määräyksiä sekä mahdollisia vaarallisten aineiden varastointia, siirtämistä tai hävittämistä koskevia isäntämaan säädöksiä ja määräyksiä.

6 kohta

RAHOITUSMÄÄRÄYKSET

6.1 Kansainvälisten sotilasesikuntien ja tukikohtien toiminnat, Naton omistamat ja/tai vuokraamat vesialukset, ilma-alukset ja ajoneuvot sekä joukoille toimitetut poltto- ja voiteluaineet vapautetaan kaikista veroista, tulleista ja vastaavista maksuista Nato Sofalla/PfP Sofalla ja/tai Pariisin pöytäkirjalla ja/tai toisella lisäpöytäkirjalla ja/tai keskinäisellä sopimuksella ja/tai kansainvälisellä sopimuksella sovitulla tavalla.
6.2 Pariisin pöytäkirjaa ja/tai toista lisäpöytäkirjaa, joilla pannaan täytäntöön kansainvälisiä sotilasesikuntia koskevat erioikeudet ja vapaudet, sovelletaan esikunnan osina oleviin osastoihin, joita voidaan sijoittaa isäntämaahan Naton sotilaallisen toiminnan toteuttamiseksi.
6.3 Kalusto, varusteet, tuotteet ja materiaalit, jotka tuodaan tilapäisesti isäntämaan alueelle ja viedäänsieltä Naton sotilaallisen toiminnan yhteydessä, vapautetaan kaikista tulleista, veroista ja maksuista. Muista tullimenettelyistä määrätään Nato Sofan tai PfP Sofan, Pariisin pöytäkirjan ja toisen lisäpöytäkirjan mukaisesti tapauksen mukaan.
6.4 Jollei isäntämaan kansantaloudesta tehtäviä hankintoja voida vapauttaa kokonaan veroista, tulleistaja vastaavista maksuista, maksuja ei kanneta määrältään suurempina kuin isäntämaan puolustusvoimilta. Kaikkien kulujen käsittelyyn tulisi liittyä mahdollisimman vähän hallinnollisia vaatimuksia.
6.5 Maksutapahtumista yksityisessä tai valtion pankissa, mukaan lukien varojen siirto ja tilien perustaminen, ei kanneta minkäänlaisia maksuja valtiolle.
6.6 Lopullisista rahoitusjärjestelyistä, erityisesti Naton yhteiseen rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä,päätetään todennäköisesti vasta juuri ennen Naton sotilaallisen toiminnan toteuttamista. Kaikkien etukäteen neuvoteltavien rahoitusjärjestelyjen yhteydessä on kuitenkin määritettävä täsmällisesti Naton rahoitusvastuun enimmäismäärä. Kuluihin, joita ei ennen niiden syntymistä erityisesti sovita Naton rahoittamiksi kuluiksi, ei myönnetä Naton yhteistä rahoitusta.
6.7 Täytäntöönpanoasiakirjat toimivat aluksi perustana kustannusarvioille ja perustana kulujen luokittelulle joko Naton yhteisiksi kuluiksi (tapauksen mukaan), jaettaviksi kuluiksi tai välittömiksi kansallisiksi kuluiksi.
6.8 Jos Naton komentaja toteaa, että tietyt kulut täyttävät Naton yhteisestä rahoituksesta korvattavuuden edellytykset ja että Naton yhteistä rahoitusta (hyväksyttyjä määrärahoja) on käytettävissä niiden korvaamiseen, asianomainen strateginen komentorakenne hyväksyy nämä kulut korvattaviksi yhteisestä rahoituksesta ja joko maksaa kulut suoraan tai hyvittää§ ne isäntämaalle.
6.9 Jos tiettyjen kulujen katsotaan kuuluvan useamman kuin yhden valtion vastattaviksi, ne voidaankatsoa jaettaviksi kuluiksi ja jakaa kyseisten valtioiden keskinäisellä sopimuksella noudattaen jakokaavaa, joka on hyväksytty teknisessä järjestelyssä tai muussa täytäntöönpanoasiakirjassa.
6.10 Isäntämaan antamista siviili- ja sotilastarvikkeista ja -palveluista ei kanneta määrältään suurempiamaksuja kuin isäntämaan puolustusvoimilta, eikä niihin sisällytetä hallinto- tai yleiskuluja, mutta niissä voidaan ottaa huomioon toimitusaikataulujen, toimituspaikkojen tai vastaavien seikkojen muutoksia. Hyvitystä ei makseta sotilashenkilöstön antamasta tuesta.
6.11 Naton komentaja ja lähettävät valtiot voivat sopia suoraan kaupallisten toimittajien kanssa tarvikkeista, palveluista tai muusta tuesta.
6.12 Naton omistamat ajoneuvot ja lähettävien valtioiden sotilasajoneuvot ovat itsevakuutettuja ja niitävoidaan siten käyttää ilman kaupallista vakuutusta.
6.13 Isäntämaalla ei ole taloudellista vastuuta Naton komentajan tai lähettävien valtioiden puolesta,ellei valtuutettu edustaja pyydä tätä häneltä erikseen etukäteen ja ellei kulujen maksamista koskevasta vastuusta sovita. Mitään varoja ei myöskään varata ennen kuin tapauksen mukaan joko johtoesikunta tai lähettävät valtiot hyväksyvät asianomaiset täytäntöönpanoasiakirjat ja alkavat johtaa niiden täytäntöönpanoa.
6.14 Tähän pöytäkirjaan ei liity varojen jakamista, eikä tämä asiakirja perusta erillistä rahoitusvelvoitetta Naton komentajalle tai lähettäville valtioille. Yksityiskohtaisista rahoitusjärjestelyistä ja hyvitysmenettelyistä määrätään täytäntöönpanoasiakirjoissa.
6.15 Tukikohtien perustaminen tukemaan Naton sotilaallista toimintaa ei tarkoita infrastruktuurin rakentamista tai kunnostamista.

7 kohta

OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

7.1 Johtoesikunta suorittaa tai voi siirtää muiden suoritettavaksi operaatioiden toteuttamisen kannaltaolennaisia oikeudellisia toimia, mukaan lukien, mutta ei yksinomaan, sopimuskelpoisuuden käyttäminen, ja se voi osallistua oikeudenkäynteihin tai hallinnollisiin menettelyihin sekä hankkia ja luovuttaa omaisuutta.
7.2 Isäntävaltion alueelle sijoitettavien joukkojen asema määräytyy Nato Sofan, PfP Sofan, Pariisinpöytäkirjan ja/tai toisen lisäpöytäkirjan mukaisesti.
7.3 Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta johtuvat tai siihen liittyvät muut kuin sopimusperusteisetvaateet käsitellään Nato Sofan tai PfP Sofan määräysten mukaisesti.
7.4 Sopimusperusteiset vaateet käsittelee ja ratkaisee isäntävaltio julkisyhteisöjen sopimuksiin sovellettavaa menettelyä noudattaen ja isäntämaan lain mukaisesti. Tällöin Naton komentaja tai lähettävä valtio maksaa tapauksen mukaan hyvitystä.

8 kohta

JOUKKOJEN SUOJAUS

8.1 Naton kiinteitä esikuntia ja kaikkia vastaavia sotilaallisia toimintoja varten suunnitellaan kattava jatehokas joukkojen suojaus, ja siitä määrätään yksityiskohtaisesti operaatiosuunnitelmissa, harjoitusten suunnitteluohjeissa tai lisäsopimuksissa, tapauksen mukaan. Joukkojen suojaus toteutetaan Naton toimintaperiaatteiden ja menettelyjen mukaisesti ja Nato Sofan tai PfP Sofan mukaisella tavalla. Pyydettävä tai annettava joukkojen suojaus ei saa missään olosuhteissa olla Nato Sofan tai PfP Sofan tai isäntämaan lainsäädännön vastaista.
8.2 Tapauskohtaisesti isäntämaa ilmoittaa lähettävälle valtiolle ja Naton komentajalle ehdotuksensajoukkojen suojausta koskevista toimista, rajauksista ja rajoituksista.
8.3 Tapauskohtaisesti kukin lähettävä valtio vastaa joukkojen suojausta koskevien vaatimustensa jarajaustensa määrittämisestä sekä ilmoittamisesta isäntämaalle ja Naton komentajalle.
8.4 Niiden joukkojen suojausta koskevien vastuiden lisäksi, jotka määritellään joukkojen suojaustakoskevissa Naton toimintaperiaatteissa ja menettelyissä, Naton komentaja vastaa kaiken pyydettävän ja annettavan isäntämaan ja lähettävän valtion joukkojen suojauksen yhteensovittamisesta sen mukaan kuin joukkojen suojaamiseksi on tarpeen.

9 kohta

TURVALLISUUS JA TIETOJEN ILMAISEMINEN

9. Tämän sopimuksen täytäntöönpanon johdosta varastoitavaa, käsiteltävää, tuotettavaa, siirrettävää taivaihdettavaa turvallisuusluokiteltua tietoa kohdellaan Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton välillä tehdyn tietoturvallisuussopimuksen mukaisesti sekä Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjois-Atlantin liiton kesken vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseksi tehdyn hallinnollisen järjestelyn mukaisesti. Liiton jäsenvaltioiden kesken tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon johdosta varastoitavaa, käsiteltävää, tuotettavaa, siirrettävää tai vaihdettavaa turvallisuusluokiteltua tietoa kohdellaan17 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyn asiakirjan C-M (2002) 49 "Security within the North Atlantic Treaty Organisation" kulloisenkin hyväksytyn painoksen mukaisesti, mukaan lukien kaikki asiakirjan täydennykset ja muutokset sekä voimassa olevat turvallisuussopimukset ja -järjestelyt.
9.2 Tieto, jonka osallistuja tai lähettävä valtio luovuttaa toiselle salassa pidettävänä, sekä salassa pidettävä osallistujan tai lähettävän valtion tuottama tieto joko pidetään luokiteltuna alkuperäiseen turvallisuusluokkaansa tai se luokitellaan luokkaan, joka varmistaa toisen osallistujan tai lähettävän valtion vaatimaa suojaustasoa vastaavan suojan ilmaisemista vastaan.
9.3 Kukin osallistuja ja lähettävä valtio toteuttaa kaikki käytettävissään olevat lailliset toimet estääkseen kaikkien salassa pidettävinä vaihdettavien tietojen ilmaisemisen, jolleivät muut osallistujat ja/tai lähettävät valtiot suostu niiden ilmaisemiseen.
9.4 Avustaakseen tarvittavassa suojaamisessa kukin osallistuja tai lähettävä valtio merkitsee toisellesalassa pidettävinä annettaviin tietoihin tekstin, josta ilmenevät tietojen alkuperä, turvallisuusluokka, luovuttamisen ehdot, tietojen liittyminen tiettyyn Naton sotilaalliseen toimintaan ja niiden luovuttaminen salassa pidettävinä.
9.5 Henkilöstön vierailuja järjestettäessä noudatetaan menettelyjä, joista määrätään asiakirjassa C-M(2002)49, sellaisena kuin se on muutettuna.
9.6 Kaikkea turvallisuusluokiteltua tietoa, johon sovelletaan tämän kohdan määräyksiä, suojataan edelleen myös osallistujan irtisanottua pöytäkirjan tai pöytäkirjan voimassaolon päätyttyä.

10 kohta

VOIMAANTULO, VOIMASSAOLO JA VOIMASSAOLON PÄÄTTYMINEN

10.1 Tämä pöytäkirja tulee voimaan viimeisen allekirjoituksen päivänä ja pysyy voimassa, jollei osallistuja irtisano pöytäkirjaa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti kaikille muille osallistujille kuusi kuukautta etukäteen.
10.2 Osallistujan irtisanottua tämän pöytäkirjan tai pöytäkirjan voimassaolon päätyttyä kaikki 6, 7 ja 9 kohdan määräykset pysyvät voimassa, kunnes kaikki velvoitteet on täytetty. Jos pöytäkirja irtisanotaan tai sen voimassaolo päättyy, lähettävät valtiot täyttävät kaikki velvoitteensa.

11 kohta

MUUTTAMINEN JA TULKINTA

11.1 Tätä pöytäkirjaa voidaan muuttaa tai muuntaa kirjallisesti kaikkien osallistujien keskinäiselläsuostumuksella.
11.2 Tämän pöytäkirjan tulkintaa ja soveltamista koskevat ilmeiset ristiriidat ratkaistaan osallistujienvälisillä neuvotteluilla mahdollisimman alhaisella tasolla, eikä niitä saateta kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen eikä kolmannen osapuolen ratkaistaviksi.
11.3 Tämä pöytäkirja allekirjoitetaan kolmena kappaleena englannin kielellä.

12 kohta

SUHDE KANSALLISEEN JA KANSAINVÄLISEEN OIKEUTEEN

12.1 Tämän pöytäkirjan tarkoituksena ei ole syrjäyttää osallistujia sitovaa kansallista oikeutta eikä niitä sitovia kansainvälisiä velvoitteita. Osallistujat ilmoittavat toisilleen mahdollisista ristiriidoista, jotka johtuvat tästä pöytäkirjasta.
12.2 Tätä pöytäkirjaa ei voida rekisteröidä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

Edellä sanottu ilmaisee Suomen tasavallan hallituksen sekä Pohjois-Atlantin liiton transformaatioesikunnan komentajan johtoesikunnan ja Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunnan välillä saavutetun yhteisymmärryksen tässä pöytäkirjassa tarkoitetuista asioista.

Suomen tasavallan hallituksen puolesta
Jarmo Lindberg
Kenraali
Puolustusvoimain komentaja, Suomen puolustusvoimat

Päiväys: 4 päivänä syyskuuta 2014

Suomen tasavallan ilmoitus

Tätä pöytäkirjaa ja sen täytäntöönpanoasiakirjoja sovellettaessa Suomen tasavalta ei katso sopimustoimittajia Nato Sofassa/PfP Sofassa ja Pariisin pöytäkirjassa/toisessa lisäpöytäkirjassa määritellyn joukon tai siviilihenkilöstön osaksi.

Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunnan puolesta ja
Pohjois-Atlantin liiton transformaatioesikunnan komentajan johtoesikunnan puolesta
Philip M. Breedlove
Kenraali, Yhdysvaltojen ilmavoimat
Pohjois-Atlantin liiton Euroopan-joukkojen komentaja

Päiväys: 4 päivänä syyskuuta 2014

Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunnan ilmoitus
Suomen tasavallan ilmoitusta katsotaan sovellettavan siltä osin kuin Naton sotilaallinen toiminta on Pohjois-Atlantin neuvoston toimeksiannon mukaista.

LIITE A
VIITEASIAKIRJAT

a. Pohjois-Atlantin sopimus, tehty 4 päivänä huhtikuuta 1949.
b. Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen osallistuneiden valtion- ja hallitusten päämiesten antamarauhankumppanuuteen tähtäävä kehysasiakirja (kehysasiakirja), tehty 10 päivänä tammikuuta 1994 (ainoastaan rauhankumppanuusvaltion kanssa tehtävän yhteisymmärryspöytäkirjan yhteydessä).
c. Sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta (Nato So-fa), tehty 19 päivänä kesäkuuta 1951.
d. Pöytäkirja Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntienasemasta (Pariisin pöytäkirja), tehty 28 päivänä elokuuta 1952.
e. Sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallis-tuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta (PfP Sofa), tehty 19 päivänä kesäkuuta 1995.
f. Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien val-tioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen lisäpöytäkirja (PfP Sofan lisäpöytäkirja), tehty 19 päivänä kesäkuuta 1995.
g. Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien val-tioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen toinen lisäpöytäkirja (toinen lisäpöytäkirja), tehty 19 päivänä joulukuuta 1997.
h. MC 319/2 - NATO Principles and Policies for Logistics ("Naton logistiset periaatteet ja menettely-tavat").
i. MC 334/2 - NATO Principles and Policies for Host Nation Support (HNS) ("Naton isäntämaatukeakoskevat periaatteet ja menettelytavat").
j. Sovellettavat Naton STANAG-standardointisopimukset sekä logistista tukea, joukkojen suojausta jarahallista hyvitystä koskevat menettelytapaohjeet.
k. C-M(2002)49 – Security within NATO ("Turvallisuus Natossa"), päivätty 17 päivänä kesäkuuta2002.
l. BI-SC Directive 15-3 Preparation of International Agreements ("Kansainvälisten sopimusten valmis-telu").
m. AJP-4.5 (B) - Allied Joint Doctrine for Host Nation Support and Procedures ("Naton yhteinen isän-tämaatukea ja sen menettelyjä koskeva doktriini").
n. CM(2002)50 – Protection Measures for NATO Civil and Military Bodies, Deployed NATO Forcesand Installations (Assets) Against Terrorist Threats ("Toimet Naton siviili- ja sotilaselinten, sijoitettujen Naton joukkojen ja rakenteiden (omaisuuden) suojaamiseksi terrorismin uhalta").
o. BI-SC Force Protection Directive 80-25 ("Joukkojen suojauksen ohje"), 1 päivänä tammikuuta2003.
p. BI-SC Functional Planning Guide for Force Protection ("Joukkojen suojauksen käytännön suunnit-telun opas").
q. AAP-6 – NATO Glossary of Terms and Definitions ("Naton termi- ja määritelmäluettelo").

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Isäntämaasopimus, Suomi, Nato, ulkopolitiikka, puolustusvoimat

Onko valtaa liukunut sotilaille, "pikkuhiljaa"?

Perjantai 1.5.2020 - Mauno Saari

Puolustusvoimain ex-komentaja Jarmo Lindbergin äskeiset kommellukset johtivat siihen, että palaan taas Suomen ja Naton väliseen isäntämaasopimukseen. Mutta älä edes yritä lukea tätä kirjoitusta, jos seuraava englanninkielinen teksti ei aukene saman tien.

"Information provided by any Participant or SN to any other in confidence, and such information produced by any Participant or SN requiring confidentiality, will either retain its original classification, or be assigned a classification that will ensure a degree of protection against disclosure, equivalent to that required by the other Participant or SN."

No, helpotan vapun kunniaksi. Tässä sama selkosuomella:

"Tieto, jonka osallistuja tai lähettävä valtio luovuttaa toiselle salassa pidettävänä, sekä salassa pidettävä osallistujan tai lähettävän valtion tuottama tieto joko pidetään luokiteltuna alkuperäiseen turvallisuusluokkaansa tai se luokitellaan luokkaan, joka varmistaa toisen osallistujan tai lähettävän valtion vaatimaa suojaustasoa vastaavan suojan ilmaisemista varten."

Jos sinulla oli hankaluuksia myös suomenkielisen tekstin syvällisessä ymmärtämisessä, se saattaa johtua siitä, että kyseessä on ulkoministeriömme epävirallinen käännös. Kun monet, minä muiden mukana, ovat pitänet tätä sopimusta erittäin tärkeänä ja kiistanalaisena, virallinen käännös olisi tietysti paikallaan.

Kysymys on tekstistä, joka sisältyy Suomen ja sotilasliitto Naton välillä 4.9.2014 solmittuun isäntämaasopimukseen.

Sopimuksen allekirjoittamisesta tulee syyskuussa kuluneeksi kuusi vuotta, joten aikaa vievää näyttää virallinen kääntäminen olevan. On esitetty syytöksiä, että tekstiä pantataan, jotta vältettäisiin kiusallinen keskustelu. Miten niin?

Wikipedia kertoo sopimuksesta ja artikkelin lähdeluettelossa on "Ulkoministeriön laatima käännös", mutta klikkaaminen johtaa umpikujaan – sivu on "hukassa". Joku on poistanut sen.

Lähestyn ulkoministeriötä ja pyydän lähettämään suomenkielisen version. Saan englanninkielisen. Uudistan pyynnön, saan vastauksen: "Hei, Selvitämme asiaa käännöksen olemassa oloa ja sen mahdollista luovuttamista ulkoministeriön tietohallinnosta. Palaamme mahdollisimman pian, käytännössä menee varmasti vapun jälkeiseen aikaan."

"Olemassa oloa... mahdollista luovuttamista..."?

                                                 ***

Voin keventää ministeriön työtaakkaa. Minulla on tuo ulkoministeriön laatima epävirallinen, suomenkielinen teksti. (Ja myös toinen epävirallinen, nimittäin Antti Pesosen ja Mauri Nygårdin tekemä käännös, joka valmistui paljon ennen ministeriön laatimaa käännöstä.)

Sain ministeriön epävirallisen suomennoksen ensin mutkien kautta kaverini kaverilta. Sitten myös eduskunnan erittäin auttavaisesta Tietopalvelusta. Joudun siis tunnustamaan, että pyyntöni ulkoministeriölle oli tarpeeton. Tein sen vain saadakseni tiedon ministeriön suhtautumisesta. Sain sen.

"Olemassa oloa ja mahdollista luovuttamista" on kummallinen viesti. Isäntämaasopimus on julkinen asiakirja. Sen on julistanut julkiseksi painokkaasti mm. Erkki Tuomioja, joka oli ulkoministerinä paikalla, kun komentaja Jarmo Lindberg allekirjoitti sopimuksen Walesissa.

Tuomioja lausui eduskunnassa 24.4.2014, jolloin sopimuksen allekirjoittamiseen oli runsaat neljä kuukautta: "Ei meillä (hallituksella, M.S. huom.) ole minkäänlaista tarkoitusta eikä kenelläkään pienintäkään halua, että tässä toimittaisiin tavalla, jossa pimitettäisiin mitään tietoa täysin avoimesta asiasta."

Ulkoministeri Tuomioja antoi samassa puheenvuorossaan myös lupauksen: "Siitä riippumatta, mikä sen päätöksenteon muoto on, on täysin selvää, että tällaisissa kysymyksissä kaikki ne asiakirjat tullaan toimittamaan ja kaikki keskustelut ja poliittinen kanta tullaan varmistamaan ja ankkuroimaan eduskunnan ja sen valiokuntien kautta."

Mutta kun isäntämaasopimus allekirjoitettiin, eduskunta ei ollut saanut sitä käsiteltäväkseen. Päätös oli tehty hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön läsnäollessa. Se oli siis "päätöksenteon muoto", josta Tuomioja sananvalinnoistaan päätellen saattoi olla selvillä hyvissä ajoin.

                                                 ***

Huhtikuinen keskustelu eduskunnassa johtui sanomalehti Keskisuomalaisen paljastuksesta. Muutama kansanedustaja käytti ihmettelevän ja kriittisen puheenvuoron. Vastaukseksi saatiin kiertelevää höpötystä, josta malliksi ote pääministeri Jyrki Kataisen fantastisesta puheenvuorosta:

"...Jos katsotaan tätä vuoden 2012 selontekoa, niin siinä todetaan, että "Naton suunnittelu- ja arviointiprosessiin ja operatiivisen voimavarakonseptin avulla sekä osallistumalla Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan Suomi kehittää yhteistoimintakykyään ja parantaa mahdollisuuksiaan osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan riippumatta siitä, onko kyse Naton..." ja näin."

Ja näin?

Lopuksi pääministeri summasi: "Toivon mukaan tämä nyt viimeistään selventää, mistä tässä on ollut kysymys. Eli vähän kevyempää suhtautumista siinä mielessä, ettei aina vedetä liipaisimesta, kun kuvitellaan, että joku liikkuu."

                                                 ***

"Joku" oli liikkunut jo vuodesta 2001. Sen todisti puolustusministeri Carl Haglund. Hän kertoi isäntämaasopimuksen olevan tuosta ajankohdasta alkaneen johdonmukaisen työn tulos. Silloisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta alkaen "tämä" asia on ollut mukana "meidän kumppanuustavoitteissamme".

"Ja on todettu, että vuoteen 2016 mennessä Suomi allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan... 13 vuotta tätä on veivattu – niin pikkuhiljaa tämä on valmistumassa", Haglund sanoi.

Avainsana on "pikkuhiljaa". Liike on ollut hiljaisempaa ja hitaampaa kuin jäätikön sulaminen. Asiaa on edistetty pikkuisen kerrallaan ja niin hiljaa, ettei oikein kukaan veivaajia lukuun ottamatta ole kuullut tai huomannut, mitä tapahtuu. Ei edes ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok), joka pääsi perille liikkumisesta lukemalla lehtijutun. Aikaa havaitsemiseen oli reilusti yli vuosikymmen.

Salolainen: "...On harmillista istua sellaisessa valiokunnassa, jonka pitäisi tietää näistä asioista, mutta joka ei sitten kuitenkaan sitä viimeistä tietoa ole saanut."

Ulkoministeri Tuomioja vastasi Salolaiselle sanomalla, että kyseessä ovat julkiset asiakirjat, "jotka kuka tahansa pyynnöstä voi saada käyttöönsä".

Mutta Salolainen ei osannut pyytää, koska hän ei tiennyt – ennen lehtijuttua. Miten voi pyytää jotain, jota ei tiedä olevan olemassa?

                                                ***

Tärkein isäntämaasopimusta koskeva kysymys koskee sen perimmäistä olemusta. Onko kyse sitovasta valtiosopimuksesta vai sitomattomasta yhteisymmärryspöytäkirjasta? Filosofinen kysymys on, mitä tarkoittaa yhteisymmärrys, johon ei sitouduta ja joka ei velvoita? Ja jos sopimuksessa ei sovita mitään sitovaa ja velvoittavaa, miksi se tehtiin?

Tuomiojan mukaan "kysymyksessä on yhteisymmärrysasiakirjan muotoinen järjestely, joka ei ole siis verrattavissa valtiosopimukseen, mutta perustuu siihen valtiosopimukseen, joka aikanaan on täällä käyty lävitse, kun Naton kumppanuussopimukseen on liitytty".

Asiakirja ei siis ole valtiosopimus, mutta perustuu valtiosopimukseen?

Jos Naton kumppanuussopimus oli kosinta, onko isäntämaasopimus kihlaus, avoliitto vai hämärä naimakauppa? Jotta asia olisi vielä epäselvempi, siteeraan puolustusministeri Jussi Niinistön vastausta kansanedustaja Markus Mustajärven (vas) kirjalliseen kysymykseen, jossa tämä rinnasti isäntämaasopimuksen valtiosopimuksiin.

Jussi Niinistö: "Suomi otti isäntämaatuen käytännön valmiuksia kehittävän Naton kumppanuustavoitteen vuonna 2002. Se on ollut yksi Suomen ja Naton välisistä noin 60 kumppanuustavoitteesta Suomen puolustuksen kehittämiseksi."

Ja vielä: "Tavoite on ollut käytännön työkalu selontekojen linjauksien toteuttamiseksi."

Onko ulko- ja puolustusministerien sanojen oikea tulkinta, että Naton kumppanuussopimus on toiminut alustana, jolle pitkän ajan kuluessa on hissun kissun rakenneltu kuudenkymmenen sopimuksen himmeli ja näin saatu lopulta aikaan isäntämaasopimus?

En tiedä, olemmeko nyt pysäkillä vai pääteasemalla. En tiedä sitäkään, mitä Nato tahtoo. En tiedä, vaikka luulen tietäväni.

                                                ***

Vuoden 2014 keväällä käyty keskustelu osoittaa, ettei eduskunta ole huomannut sen silmien editse "pikkuhiljaa" lipuvaa kehitystä. Keskustelussa oli terää, mutta se lopahti. Eduskunta sai otteen, mutta ei purrut luuhun saakka vaan tyytyi lopulta merkillisiin sananselityksiin.

Pitkäaikainen ulkoministeri Paavo Väyrynen pitää isäntämaasopimuksen tulkintaa ongelmana. Väyrysen mukaan sopimus pitäisi avata uuteen käsittelyyn. Sinne olisi alun perin pitänyt lisätä Ruotsin mallin mukaan ehto, että muiden maiden joukot voivat tulla maahan vain hallituksen päätöksellä.

Nyt tällaista ehtoa ei ole, ja kysymys kuuluu, voiko Nato tuoda monikansallisia joukkojaan ja aseitaan Suomeen yksipuolisella päätöksellään. Ulkopolitiikan johtopaikoilta on vastattu, että ei.

Vuonna 2014 puolustusministeri Niinistön sanoi, että Suomi päättää "kaikissa oloissa itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia". Silloinen ulkoministeri Tuomioja taas lausui, ettei sopimus velvoita Suomea avun vastaanottamiseen.

Kysymys on siitä, päteekö ministerien tulkinta, kun vastassa on Naton isäntämaadoktriini, jossa todetaan: ”At the time mutually agreed to by the nations involved, or upon NATO declaration, the HN (Host Nation) will provide HNS (Host Nation Support) in order to fulfill all actions necessary to support allied forces in its territory.”

Sama teksti suomeksi: "Kun yhteisesti on sovittu, tai kun Nato niin ilmoittaa, isäntämaan on ryhdyttävä antamaan isäntämaatukea ja avustamaan Naton joukkoja maaperällään."

Onko eduskunta puolustuspoliittisia selontekoja lukiessaan voinut tutustua tähän Naton doktriiniin? Sitä en tiedä, mutta pidän varmana, että sopimusta pohjustaneet sotilaamme sekä myös tasavallan presidentti ja ulkoministeri ovat.

                                                ***

Rauhaa ja demokratiaa rakastavana siviilinä esitän vielä yhden kysymyksen – lähinnä itselleni: – Ovatko sotilaat ottaneet Suomessa vallan eduskunnalta, pikkuhiljaa?

Vielä ote isäntämaasopimuksesta: "Sotilaallinen toiminta, mukaan lukien harjoitukset, koulutus, operaatioihin liittyvä koe- ja kokeilutoiminta ja vastaava toiminta, tai joukkojen suorittama strateginen, taktinen tai palveluun tai koulutukseen liittyvä tai hallinnollinen sotilaallinen tehtävä: taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset."

Tulihan nyt selväksi? Hyökkäys, mutta minne?

Väyrysen ex-kollega Keijo Korhonen on ruoskinut sopimusta ankarammin kuin kukaan muu. Hyvin perustein hän väittää, että kysymyksessä on nimenomaan valtiosopimus ja sanoo, että Suomen hallituksen käyttämät juristit pitäisi vaihtaa, koska he "eivät tunne edes kansainvälisen oikeuden alkeita".

Kanava-lehden artikkelissa hän kirjoittaa: "Kysymys on Suomen valtion maa-, vesi- ja ilma-alueen varauksettomasta ja sitovasta luovuttamisesta sotilasliitto Naton jäsenvaltioiden käyttöön mitä tahansa sotilaallista operaatiota varten. Syyskuun 4. päivän 2014 sopimus on nyky-Suomen historian suuria häpeätahroja ja pitkä naula lisää Suomen itsenäisyyden ruumisarkkuun."

Korhonen nostaa esiin sen, että sopimuksessa mainitaan myös hyökkäys, ja kysyy, minne Suomesta aiotaan hyökätä. Ruotsiinko?

Eduskunnassa ei kevään 2014 keskustelussa kysytty esimerkiksi sitä, miten isäntämaasopimus sopii yhteen vuonna 1992 solmitun Suomen ja Venäjän federaation välisen, suhteiden perusteita koskevan valtiosopimuksen kanssa. Olisi ehkä kannattanut kysäistä.

Tämän asiakirjan 1. artiklassa valtiot sopivat pidättyvänsä "voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä". Onko isäntämaasopimuksen henki ristiriidassa tuon kohdan kanssa, kun Suomi lupaa tukea "kaikin voimin" Naton joukkoja mm. hyökkäyksessä?

Suhteet ovat kunnossa? Vai perustuvatko ne tasapainoiluun lisääntyvässä jännityksessä, kun Nato jatkaa Venäjän piirittämistä monilla tahoilla?

                                                ***

Korhosen artikkeli ei herättänyt laajaa keskustelua, sillä Korhonen on Väyrysen tavoin karkotettu erämaahan, josta huutavan ääni ei kuulu.

Ja miksi ihmeessä keskusteltaisiin? Totesihan sopimuksen allekirjoituksen aikainen puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty MOT-ohjelmassa (v. 2015):

"En näe siinä tarvetta sen syvempään keskusteluun. Se syvempi keskustelu käytiin aikoinaan, kun Suomi lähti mukaan rauhankumppanuusohjelmaan -94, ja tämä on vain yksi niin kuin lisäaskel siinä ohjelman sisällä. Yhteisymmärryspöytäkirja ei ole millään tavalla askel kohti Nato-jäsenyyttä. Tää Nato-jäsenyys on aivan eri asia."

Uskoo, ken tahtoo. Minä en, mutta entäpä Jarmo Lindberg, jonka seuraajaksi Arto Räty yritti?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Isäntämaasopimus, Jarmo Lindberg, Jyrki Katainen, Erkki Tuomioja, Nato, Väyrynen, Korhonen