Mauno Saari
mauno.saari@gmail.com
ÄLYMYSTÖKeskiviikko 12.1.2022 klo 13.28 - Mauno Saari Suomessa ei ole älymystöä. Se kuoli. He harvat ovat kuolleet. Maa ilman älymystöä on vakavan paikan edessä. Se ei sitä ymmärrä, koska siltä puuttuu älymystö. Älymystön tehtävä on nähdä paremmin menneisyys, nykyhetki ja se, mikä on tulossa. Kun on nähnyt ja syvällisesti käsittänyt menneisyyden ja tämän hetken, voi hahmottaa tulevaisuuden vaihtoehdot ja kertoa näkemyksensä suoraan, pelkäämättä ketään tai mitään. Peloton näkeminen ja sanominen on älymystön tehtävä. Olisi. Kirjoitin kauan sitten, että kun Suomen älymystö menee puhelinkoppiin, meidän ongelmamme on, että emme tiedä, kenelle hän soittaa. Se oli puhelinkoppien aikaa. Nyt kännyaikana tilanne on kahta pahempi. Tai kolmea. Voi nähdä, kun sivuun työnnetyn eduskunnan suuressa salissa tuijotetaan mitään ymmärtämättömin silmin kännyjen ja tablettien ruutua. Saattaa huomata valtakunnan johdon otsaryppyjen syvenevän ja lisääntyvän niin, että otsa on jo ryppyisempi kuin aivot. Valtakunnan päättäväisen johdon näytteleminen on ankaraa työtä, jota on harjoiteltava päivittäin peilin edessä.
Eduskunta kokoustaa, soteaa, valmistautuu joka hetki tuleviin vaaleihin, tutkii kannatuslukuja, tuijottaa kännyä. Se on sivussa todellisten päätösten teosta ja alistuu asemaansa, mukisematta. Jos maassa olisi edes yhden henkilön älymystö, se sanoisi pahasti. Että 1990-luvulta lähtien oikeistopoliitikkojen tukema sotilasjuntta on johtanut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Olen lukenut kaikki ulko- ja turvallisuuspoliittiset selonteot tuolta ajalta tähän päivään. Sieltä sen näkee, jos viitsii katsoa. Eivät kansan edustajat viitsi eivätkä ehdi, sillä seuraavat vaalit ovat tulossa, gallupit huolettavat ja kännyssä on paljon viestejä.
Kansan edustajille valehdellaan päin naamaa. He sallivat sen nöyrinä, koska valehtelevan eliitin kimppuun ei kannata käydä, näin vaalien alla. Kun kansan edustajille valehdellaan, valehdellaan kansalle. Palaan taas esimerkkiin, isäntämaasopimukseen. Kun oli sen allekirjoittamista edeltänyt kevät, eduskunnalle vannottiin ja vakuutettiin, ettei asiassa tapahdu mitään sen tietämättä. Kaikki heti kerrottaisiin, raportoitaisiin, pidettäisiin kansanedustajat satavarmasti tietoisena tilanteesta. Valehdeltiin. Tuli eduskunnan kesäloman aika. Presidentin johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontui. Eivät pitäneet UTVA:n jäsenet lomaa, oli töitä. Päättivät allekirjoittaa sopimuksen. Kertoivat asiasta kryptisellä tiedotteella, jota kukaan ei lukenut. Pantiin puolustusvoimein komentaja allekirjoittamaan. Presidentti ei kynään koskenut. Olisi voinut jäädä sormenjälki. Jos maassa olisi älymystö, se olisi heti vaatinut presidentin asettamista tutkinnan kohteeksi. Se olisi kysynyt, onko presidentti syyllistynyt maan pettämiseen. Tähän kysymykseen olisi heti vastattu valtamedian täydellä hiljaisuudella. Mutta olisi jäänyt edes merkintä historian kirjoittajia varten ajasta, jolloin Suomen itsenäisyyden viimeiset rippeet myytiin.
Valtamedia on hiljaa itseään toistavasta historiasta, koska se ei tunne tai halua ymmärtää historian viestejä. Ne eivät ole kännykässä. Maan suurinta lehteä johtavat eläkeikää lähestyvät kakarat. He ovat suggeroineet itsensä nato-transsiin ja uskovat suggeroivansa myös lukijat. Lehti on täynnä "analyyseja", joissa lukijoille opetetaan, mitä heidän pitää ajatella. Uutisjutut ovat toimittajien mielipiteillä kyllästettyä propagandaa, vinoja pääkirjoituksia. Tätä soopaa kutsutaan vastuulliseksi journalismiksi. Päämäärä pyhittää keinot. Päämäärä on Nato, horjuvan suurvallan teräsnyrkki. Jos intellektuelli Aatos Erkko, lehtensä terävin kriitikko, eläisi, hän kuolisi halvaukseen.
Kakarat uskovat, että Natoon päästään, kunhan kansa opetetaan vihaamaan ja pelkäämään Venäjää. Ryssävihan lietsonta on näille journalisteille avain onneen. Sen vuoksi valtamedian sanavalinnoissa kaikuu 1920-luvun Vihan veljien retoriikka. Maan johdon ja valtamedian ajattelu on samaa. Ystävät on hankittava kaukaa, vihollinen läheltä, kätevästi ihan tuosta rajan takaa. Ja onhan meillä yhteinen arvopohja valtioita tuhoavan, ohjuksilla sinne tänne hosuvan, sisäisen väkivallan täyttämän Yhdysvaltain kanssa. Tätä toistellaan niin tiheästi, että totta sen täytyy olla.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Älymystö, Aatos Erkko, valtamedian kakarat, ryssäviha, arvopohja, USA |
Uusimmat kommentit