Yhteystiedot

Mauno Saari




mauno.saari@gmail.com

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

FACEBOOKIN PÄIVITYKSIÄSeppo Ruottu  14.10.2022 18.30
FACEBOOKIN PÄIVITYKSIÄMartti Issakainen  14.9.2022 19.02
FACEBOOKIN PÄIVITYKSIÄTeemu  13.9.2022 16.58
FACEBOOKIN PÄIVITYKSIÄYksi miljoonista kansalaisista, joiden mielipidettä ei edes kysytty  11.9.2022 20.49
FACEBOOKIN PÄIVITYKSIÄJK  11.9.2022 4.33

Uusimmat kirjoitukset

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:671015 kpl

Loistava kustantaja lähtee jonnekin

Keskiviikko 3.3.2010 klo 21.45

Päivän uutinen on Leena Majander-Reenpään lähtö Otavasta. Samasta ovesta poistuu myös miehensä Antti, joka tosin jää hallitukseen. 

Suuret organisaatiot eivät yhtä miestä tai naista kaipaa. Tyhjiö täyttyy humahtamalla. Mutta Leenan kohdalla humahtaminen saattaa kestää.

Puhuimme ja suunnittelimme vuosien ja oikeastaan vuosikymmenten aikana paljon kaikenlaista, mutta yhdessä teimme varsinaisesti vain yhden kirjan, tämän Haavikko-nimisen miehen. Pitkän ja paikoin agenttikertomusta muistuttavan prosessin aikana veri punnittiin.

Leena on loistava kustantaja: nopea, satavarman luotettava, rohkea ja herkkävaistoinen, alta puolen sanan olennaisen käsittävä. Älykkyyttä voi ylistää, mutta tämän naisen kohdalla ennen kaikkea tunneälyä. Niin, ja taistelutahtoa silloin, kun asia on taistelemisen arvoinen.

Mielenkiintoista on nähdä missä ja mitä hän seuraavaksi tekee. Aika on alalla sellainen, että töitä riittää näkijälle ja tekijälle. Menipä Leena mihin tahansa, kirjailijoita on ovea raaputtamassa.

Yksi ystävä ehti jo kysyä, liittyykö uutinen jotenkin minun kirjaani, poltteleeko Haavikko yhä Otavassa. No ei sentään. Vanhemmat Reenpäät ovat olleet kirjaan tyytyväisiä etu- ja jälkikäteen. Syystäkin, sanoo tekijä. Hymiö.

Haavikko voi silti vähän poltella. Paavolle paluu "kotiin" Otavaan oli elämän loppupuolen suurin ja onnellisin tapahtuma. Hän tahtoi tulla takaisin kirjailijana, ihmisenä, otavalaisena kaikkine teoksinensa, koko siihenastisen tuotantonsa kanssa. Suuri sovintolounas oli liikuttava tilaisuus, samoin vuoden 2007 takkatuli-ilta, jonka kunniaviras paluumuuttaja oli.

Paavo teki Leenan kanssa jo suunnitelmaa tuotantonsa uudelleenjulkaisuohjelmaksi. Kaikki oli hyvin, uusi kirjakin viittä vaille valmis. Kaikesta oli sovittu, mutta papereita ei allekirjoitettu. Se oli timantikauppaa, itsestään selvä asia, molemminpuolinen ilo ja tahto.

Ei ollut kysymys rahasta kummallakaan puolella. Ei rahasta vaan elämästä.

Paavo Haavikon tämän tahtotilan tiesi moni. Hän puhui siitä minulle, vaimolleni, puolisolleen Ritvalle, eräälle ystävälleen ja tietysti Leenalle. Yhdessä ja erikseen.

Voi sanoa, että Haavikon kuoleman jälkeen tämä hänen tärkein tahtonsa jätettiin toteuttamatta häpeällisellä tavalla, kun julkaisuoikeudet siirrettiin WSOY:lle, kostoksi Otavan julkaisemasta elämäkerrasta. Mitä kunniattomuudesta ajan kuluessa seuraa, vai seuraako mitään, se jää nähtäväksi. 

1 kommentti . Avainsanat: Otava, Leena Majander, Paavo Haavikko

Kirjailijaliitto ja sananvapaus

Tiistai 2.3.2010 klo 18.32

 

Tänään tuli jäsenkirje Suomen kirjailijaliitolta. Siinä kerrottiin, että liiton toiminnanjohtaja Päivi Liedes jää tänä keväänä eläkkeelle. On onnittelujen ja tositarinan paikka! 

Haastattelin Haavikko-kirjaani varten hauskoja muistojaan kertovan naisen. Sovin, että hän tarkistaa osuutensa, tulee sitä varten maalta Helsinkiin tiettynä torstaina. Ei tullut, ja kun soitin saadakseni asian hoidetuksi, hän ilmoitti joutuneensa ”hyvin ristiriitaisiin ajatuksiin” kirjani suhteen. Hänet oli saanut ahdistumaan toiminnanjohtaja Liedes, hyvä ystävä kuulemma. 

Jouduin sensuroimaan käsikirjoitusta, kiitos toiminnanjohtajan, joka lukematta käsikirjoitusta pystyi ennakoimaan sen sisällön turmiollisuuden ja käännyttämään haastatellun. 

Tätä ennen liiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis oli kieltäytynyt haastattelusta. Kerroin haluavani kuulla häneltä Paavo Haavikon ja Pentti Saarikosken suhteista. Varis meilasi, että ”taustalla on sellaisia ristiriitoja, että pidän parempana pysyä koko asiasta sivussa”. Hänkään ei voinut tietää kirjan sisällöstä mitään, koska en ollut sitä vielä kirjoittanut. 

Heikki Haavikon ja Jukka Kemppisen pontevaan kampanjaan kirjan tekemistä ja julkaisemista vastaan oli saatu siis mukaan Suomen kirjailijaliiton kaksi johtavaa henkilöä. Ei huono suoritus, kun ottaa huomioon sen mikä on ilmoitettu liiton tehtäväksi ja tarkoitukseksi: 

”Kirjailijaliiton tarkoituksena on toimia eri puolilla maata ja maailmaa ammattiaan harjoittavien jäsentensä yhdyssiteenä, valvoa ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä edistää suomalaista kirjallisuutta”, kuuluu määritelmä. 

Liitto toteuttaa tarkoitustaan ilmoituksensa mukaan mm. ”puolustamalla sanan- ja julkaisemisen vapautta ja muita kirjailijatyön perustana olevia oikeuksia”. 

Heikki Haavikko yritti ensin vaikeuttaa kirjan tekemistä, sitten estää sen julkaisemisen käräjäoikeudessa. Hänen ”oikeudelliseksi avustajakseen” ilmoittautui Jukka Kemppinen, joka koetti aikaisemmin tehdä Otavan kanssa vaihtokauppaa: - Hän edesauttaisi Paavo Haavikon tuotannon julkaisuoikeuksien kokoamista Otavalle, jos tätä ”Saaren kirjaa” ei julkaista. Otava ei tällaiseen suostunut. 

Kun tieto haasteesta käräjille tuli julki, odotin liiton reagoivan. Sehän on nimenomaan kirjailijoiden liitto, ja nyt kustantaja Heikki Haavikko yrittää rajoittaa sanan- ja julkaisemisen vapautta, koska ei ole saanut ennakkotarkastaa käsikirjoitusta. Ilmoittaahan liitto toteuttavansa tarkoitustaan myös ”antamalla lausuntoja”. Ajattelin, että nyt voisi olla lausunnon paikka.

Lopulta tulin tulokseen, että liittoni varmasti toimii jollain toisella tavalla, taustalla. Siinä olin oikeassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen kirjailijaliitto, sananvapaus, Päivi Liedes, Haavikko-niminen mies, Mauno Saari

Paha on olemassa

Maanantai 1.3.2010 klo 12.26

Paha on olemassa. Sisältä lahonneita ihmisiä on vältettävä mahdollisuuksien mukaan. Tämän neuvon annan itselleni ja muille. Psykopaattisen vihan kohteeksi voi joutua, mutta psykopaatin kanssa on turha ryhtyä väittelyyn. Kun viha on vääntyneen mielen tuottamaa, se ei asetu argumenteilla vaan elää itse luomassaan todellisuudessa, taistelee "asiansa" puolesta mytomaanisesti valehdellen.

Jokin aika sitten kävimme Pirkon kanssa pikapikaa Zürichissä. Arno Gruen, maailmankuulu psykoanalyytikko visiteerasi luonamme Helsingissä vaimonsa Simonen kanssa lokakuussa. Saimme nyt jatkaa keskustelua ja ennen kaikkea kuuntelemista heidän luonaan. 

Arno Gruen on ennen kaikkea rauhan mies. Hänellä on perspektiiviä. Sisikuntani värähteli, kun mies kertoi arkielämästä 1930-luvun Saksassa natsien nousuhuuman silminnäkijänä. Arno selvisi hengissä, perhe pakeni Yhdysvaltoihin. Siellä Gruen opiskeli ja loi ensimmäisen uransa, ystävystyi syvästi kirjailija Henry Millerin kanssa ja valoi pohjan omalle ajattelulleen, jonka ydin on sodan ja väkivallan vastustaminen ihmismieltä tutkimalla.

- Sotien välitön syy on se, että monet maailman johtajat ovat mieleltään häiriintyneitä, Gruen sanoo keittiönsä pöydän ääressä. 

- Sotia sytyttävät johtajat ovat tunneköyhiä vallankäyttäjiä, ihmisiä jotka ovat kyvyttömiä eläytymään. Heissä on psykopaattisia piirteitä.

Psykopaatit vallassa! Ihmiset, joiden kanssa ei kannata väitellä, koska he ovat aina oikeassa vaikka olisivat miten täydellisesti hakoteillä. Gruen opettaa, että psykopaatti on pahimmillaan loistava manipuloija. Oman todellisuutensa lumoaja kykenee lumoamaan myös muita ihmisiä. 

Arno Gruen panee toivonsa nuoriin. Hän on vanha mies, joka näkee oireita siitä että sotia ja väkivaltaa aiheuttava propaganda ei enää uppoa. Nuoret osaavat ja jaksavat kysyä ja epäillä - ja ajatella itse.

Ihmettelen tätä ikämiehen optimismia. Gruen perustelee: - Joka luopuu unelmastaan, luopuu elämästään! Hänen unelmansa on maailma ilman sotaa.

Se ei tarkoita todellisuuden kieltämistä: Paha on olemassa, kokemuksia narsistisista psykopaateista ei tarvitse hakea valtiosaleista saakka. Näin on ja sen ymmärtäminen on hyödyllistä.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pahuus, psykopaatti, narsisti, sota